10. tammikuuta 2015

Vanhan koiran kanssa

Meillä on perheessä 13-vuotias koiravanhus. Se on ollut minulla pennusta asti ja on kovin rakas. Se on muuttanut ja reissannut kanssani ympäri Suomea, ja ollut aina mukana kaikessa. Neitiä on tituleerattu monesti "maailman parhaaksi koiraksi", ja sitähän se on :) ! Siinä on fiksuja koirarotuja, ja se on äärimmäisen kiltti ja tottelevainen (joskin nyt vanhempana se tuntuu välillä ottavan vähän omia oikeuksiaan..). Se on aina ollut hyvin rauhallinen ja luotettava ystävä.

Jurmosta viime keväänä. AAH, mikä saari!

Nyt kun ikää ja vaivoja kertyy on mieleeni alkanut nousta huoli aina aika ajoin, että eihän se vain vielä jätä meitä. Kuulo on lähes kokonaan mennyt, näkö on huono, nivelet vaivaavat, ja nyt uutena vaivana on korkea verenpaine. Muuten neito on kyllä oikein reipas ja pirteä. Eniten se nauttii kun pääsee metsään juoksemaan tai mereen uimaan. Ja kun saa hyvää ruokaa. Tai oikeastaan ihan mikä tahansa ruoka kelpaa!





Olen aina ollut eläinrakas ja minusta on ihanaa kun perheessä on koira, lapsetkin tottuvat hoitamaan ja arvostamaan eläimiä. Välillä kyllä kalvaa huono omatunto, kun tuntuu etten ehdi huomioida koiraparkaa tarpeeksi arkikiireiden takia. Asumme tällä hetkellä myös kerrostalossa ja kantakaupungissa, eikä se ehkä ole koiralle se parhain vaihtoehto. Onneksi lähistöllä on kuitenkin hyviä ulkoilumaastoja, ettei tarvi vain täällä betoniviidakossa tallustaa. Ehkä vielä lähitulevaisuudessa meillä on se oma pihakin, josta vanha neiti nauttisi varmasti suunnattomasti. Sitä odotellessa jatkamme retkeilyä!



Kuka rikkoi pallon? - En ainakaan minä!


Löytyykö teiltä kotoa karvaisia vanhuksia, tai nuoria?

Kuvat ovat matkan varrelta, läheltä ja kaukaa.



9 kommenttia:

  1. Löysin blogiisi kun näin tämän kirjoituksen otsikon. Meillä on myös kaksi koiraa ja toinen jo vanhus. Meidän rouva on reilu 11 vuotias ja vaikka kuinka on vielä terhakka ja skarppi niin kokoajan huomaa vanhenemisen piirteitä. Meidän haukku nukkuu paljon ja kuulo on selvästi huonontunut. Ja sama juttu ruuan kanssa : mikä tahansa on herkkua :) Ihana koira teillä. Rapsutuksia hänelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun löysit ja kiitos :) ! Meillä kans koira nukkuu ja makoilee aika paljon, mutta on silti tosi pirteä ja selvästi piristynyt lääkityksen avulla. Huono kuulo ja näkö on ne selvimmät vanhuuden vaivat, ulkona se ei yleensä näe tai kuule mua, jos olen vähän kauempana.. Täytyy siis pysytellä lähellä :) Hyvää vointia teidänkin vanhukselle!

      Poista
    2. Onko sulle muuten blogia? Aivan ihania kuvia tuolla sun profiilissa!

      Poista
  2. Oi suloinen! Meille tuli Jack russelin terrieri kun olin jotain 9v ja koiruus oli niin rakas! Kotiinhan se jäi äitin ja isän luo kun muutin kotoa pois, oli ihanaa kun hännänheiluttaja juoksi iloisena vastaan kun tuli kotona käymään. Koiruus eli pitkän ja hyvän elämän 16-vuotiaaksi!! Terve ja reipas, viimeiset pari kuukautta elämästään alkoi vaivat: ei päässyt paria porrasta ylös, pidätysvaikeuksia, ummetusta, lääkärikin näki että kovat kivut ja äitillä oli iso päätös tehtävänä. Voi sitä surun päivää kun äiti soitti että koira piti nukuttaa... Onneksi on muistot!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kylläpä teidän koira eli vanhaksi! Sitä toivon meidänkin koiralle, ja tietysti niin että pysyisi hyvinvoivana. Voi, se lähtö on kyllä surullista :( . Onneksi tosiaan ihanat muistot säilyvät joka tapauksessa!

      Poista
  3. Kiitos kovasti! Näitä kohteita on helppo kuvata :)

    VastaaPoista
  4. Ihana vanhus ❤️ meidän porukan vanhin on 10 vee.. Ennen joulua meidän perheen ensimmäinen koira lähti sateenkaarisillalle, elettyään melkein 15 vuotiaaksi. Onneksi kuitenkin koiran omistajan arjessa on paljon enemmän iloisia, kun surullisia päiviä!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei :( Se on aina niin surullista. Mutta onneksi hän eli pitkän ja varmasti onnellisen elämän. Teillä on siellä kyllä aivan ihania eläimiä!! Hauskaa touhotusta varmaan riittää :)

      Poista