Pelottava ilmastonmuutos

Oletko miettinyt joskus ilmastonmuutosta ja mitkä sen vaikutukset ovat?  Monen mielestä ilmastonmuutos on vaikea ymmärtää ja se tuntuu kaukaiselta ja epämääräiseltä asialta. Sitä ei varmastikaan kovin moni mieti ja yhä on ihmisiä, jotka eivät edes myönnä sen tapahtuvan. Tai sitä, että se olisi ihmisen aiheuttama.

Onhan se vaikea käsittää. Kyseessä kun on maapallon, planeettamme, ilmaston muuttuminen ja sen maailman laajuiset vaikutukset. Isoja asioita ja pitkiä aikaskaaloja. Puhutaan vuodesta 2050 tai 2100, että miltä ilmasto ja maailma silloin näyttävät. Hirveän vaikea on miettiä elämää niin kauas. Onko sitä itse edes elossa enää? Pointtihan tässä juuri onkin se, että vähintäänkin meidän lapset ovat, ja heidän lapsenlapset. He elävät siinä muuttuneessa maailmassa silloin.

Mielelläni unohtaisin minäkin koko asian. Mutta jo työni tähden sitä en voi tehdä. Olen ollut tietoinen ilmaston lämpenemisestä jo pitkään, mutta YK:n hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) viime marraskuisen synteesiraportin (tiivistelmä suomeksi) vakava sanoma jotenkin tosissaan herätteli. Ja sai pelkäämään, että mihin tässä todella ollaan menossa. Elämä maapallolla on ihan oikeasti muuttumassa. Miten lapseni pärjäävät siinä maailmassa? Millaista heidän elämänsä silloin on?

Raportissa on koottu viimeisen viiden vuoden aikana tehtyjen osaraporttien pääviestit. Raportissa todetaan, että ihmisen vaikutus ilmastonmuutokseen on selvä. Kasvihuonekaasujen pitoisuudet ovat hälyttävän korkeat, ne on nyt korkeimmillaan koko 800 000 vuoden mittaushistorian aikana. Kiivas nousu on tapahtunut viimeisen kahden sadan vuoden aikana, teollisesta ajasta lähtien.  Tätä menoa ilmasto voi lämmetä viisi astetta vuoteen 2100 mennessä. Tällä hetkellä ilmasto on lämmennyt vajaan asteen. Se tuntuu pieneltä, mutta jos vertaa siihen että viime jääkaudella keskilämpötila oli vain 3 astetta kylmempää verrattuna aiempaan vallitsevaan lämpötilaan, saa vähän perspektiiviä muutoksen vaikutuksen suuruuteen. 

Ellei ilmastonmuutokseen puututa heti, se lisää ihmisiin, ympäristöön ja luontoon kohdistuvien vakavien ja peruuttamattomien vaikutusten todennäköisyyttä. Säiden ääri-ilmiöt lisääntyvät; rankkasateita, tulvia, kuivuutta, kuumuutta, ilmastopakolaisuutta, lajien alueellista siirtymistä, sukupuuttoja, viljelystuholaisia, tauteja, maaperän pilaantumista, veden pilaantumista, meren happamoitumista vaikuttaen merkittävästi meren eliöstön häviämiseen, merenpinnan nousua. Ja monia muita vaikutuksia joista ei edes vielä tiedetä.

Kahden asteen nousua pidetään kansainvälisesti turvallisena ja siihen periaatteessa tähdätään. Se vaatii silti massiivisia ponnistuksia, joihin tarvitaan kaikkia maita. Kahden asteen lämpeneminenkin aiheuttaa suuria muutoksia mutta niitä pidetään sellaisina joihin voidaan sopeutua ja varautua.

Ilman valtiollista ohjausta ja maailman laajuisia tavoitteita ei ilmastonmuutosta luultavasti voida hillitä. Maailman laajuisesti eniten kasvihuonekaasuja päästää Kiina kakkosena tulee USA ja kolmantena EU. Jotain on onneksi kuitenkin tehty: EU on vähentänyt kasvihuonekaasupäästöjä eniten kuin muut, ja näyttää hyvää esimerkkiä päästökaupan avaamisella. Kiina ja USA ovat myös julkisesti esittäneet tavoitteensa vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Se on hyvä sillä esimerkiksi Kiinassa kasvihuonekaasupäästöt ovat tällä hetkellä vielä nousussa.

Kasvihuonekaasuja syntyy eniten energiantuotannosta. Kasvihuonekaasut jäävät ilmakehään eivätkä päästä ylimääräistä lämpöä pois avaruuteen. Sen vuoksi ilmasto lämpenee enemmän kuin normaalisti kasvihuoneilmiössä. 

Siten suuret vaikutukset ovatkin sillä millä energiaa tuotetaan. Kivihiili on pahasta ja uusiutuvien energialähteiden lisääminen on tulevaisuutta. Siihen panostavat nyt monet tahot, ihan lähiesimerkkinä Helenin rakenteilla oleva aurinkovoimala Helsingissä. Uusiutuvan energian lisäksi tärkeää on energian säästäminen ja energiatehokkuus (aiheesta aiempi postaus täällä).

Myös sijoittajat ovat heränneet ja alkaneet sijoittamaan kivihiilen sijaan enemmän uusiutuvan energiaan ja cleantechiin. Energiatehokkuudella, materiaalien kierrättämisellä ja kiertotaloudella on myös suuret vaikutukset. Kiertotaloudessa jäte on toisen raaka-ainetta, näin aine kiertää ja neitseelliset luonnonvaroja ja energiaa säästyy.

Cleantech tulee apuun. Cleantecillä tarkoitetaan tuotteita, palveluita, prosesseja joiden käytöstä aiheutuu vähemmän haittaa ympäristölle. Jo nyt cleantechin kansainvälinen liikevaihto on tuhansia miljardeja ja kasvu on kovaa. Suomessakin cleantech on nopeiten kasvava vientiala. Näin tehdään hyvää ympäristölle ja viedään suomalaista osaamista maailmalle.

Kuluttajallakin on voimaa vaikuttaa. Suomen kasvihuonekaasupäästöistä 70 % syntyy yksityisestä kulutuksesta. Aika huima luku! Suomalaisen kulutuksen keskimääräinen hiilijalanjälki on maailmanluokan tasolla korkeimpia, 8700 kg CO2/hlö/vuosi. Se koostuu ruoasta (20 %), asumisesta (36 %), liikkumisesti (21 %) ja muista tavaroista ja palveluista (23 %) (lähde Suomen ympäristökeskus). Hiilijalanjälki vaihtelee Suomessa eri alueilla ja esimerkiksi pääkaupunkiseudulla se on pienempi mm. lyhyempien etäisyyksien ja tehokkaamman julkisen liikenteen vuoksi. Maailmanlaajuisesti hiilijalanjäljen kestävä taso on vain 2,5 kg CO2/hlö/vuosi. Ei siis ole turhaa mitä me kuluttajat teemme, vaikka ei kuluttajan valinnoilla yksistään voi suuntaa kuitenkaan muuttaa.

 

Oman toiminnan vaikutuksia voi laskea esimerkiksi ilmastodieetti.fi -laskurilla ja pieniatekoja.fi -sivuilla. Ilmasto-oppaan sivuilla voi myös nähdä miten ilmasto muutuu elinikäsi aikana.

Tänä vuonna on näytönpaikka. YK:n ilmastokokouksessa Pariisissa marras-joulukuussa on luotava yhteiset kaikkia maita sitovat tavoitteet ja sopimus kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiselle.

Tänään Suomen eduskunta hyväksyi ilmastolain. Sen tavoitteena on saavuttaa Suomen päästövähennystavoitteet, vähintään 80 prosentia vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasosta (sama tavoite EU:ssa).

Paljon on siis tehtävää, mutta paljon ollaan onneksi tekemässäkin. Yritän luottaa siihen, että keinoja on ja uusia tekniikoita keksitään, jotta elämämme täällä maapallolla pysyisi siedettävänä myös tulevaisuudessakin.

Ajatuksesi ilmastonmuutoksesta?
 
Kuvat on otettu Ahvenanmaalla 23.7.2013 +12 asteen lämmössä, myrskyisässä säässä. Seuraavana päivänä olikin sitten taas leppeät hellelukemat. Säiden kummallisia ääri-ilmioitä.

Vegaanihaasteesta suklaakekseihin

Osallistuin tammikuun vegaanihaasteeseen. No, ainakin periaatteessa. En ehtinyt todellakaan kokkaamaan joka päivä vegaanista ruokaa, sillä se vaatii minulta erityistä paneutumista, ja siis aikaa ja suunnittelua. Mutta siihen en tavoitellutkaan. Oikeastaan toivoin enemmänkin löytäväni lisää hyviä reseptejä ja ideoita kasvisruoan tekemiseen koko perheelle. Syön kasvisruokaa mutta myös kalaa ja maitotuotteita, joten vegaani en todellakaan ole. Minua kiinnostaa silti vegaaniruoka ja en panisi pahakseni jos meidänkin perheen viikkomenuun sisältyisi enemmän vegaanista sapuskaa.

Syömme edelleen sitä herkullista soijabolognesea ja siitä olen soveltanut myös lasagnea ja makaronilaatikkoa. Lapset ovat tykästyneet myös falafeleihin. Sain myös hyviä vinkkejä tutoriltani, että ei kannata alkaa virittämään lapsille uusia ruokia vaan ennemminkin muuttaa ne nykyiset vain kasvisversioiksi. Vielä on kokeilematta miten esimerkiksi soijanakkikeitto maistuisi.

Vegaanihaasteen ansiosta sain paljon uusia hyviä reseptejä sähköpostiini. Reseptejä löytyy myös vegaanihaasteen nettisivuilta. Lisäksi täältä löytyy paljon tietoa vegaanituotteista, ei tarvitse itse pähkäillä mitkä tuotteet on vegaanisia ja mitkä ei. Suuri pelastukseni kasvisruoan saloihin on ehdottomasti Chocochilin aivan ihana, herkullisia ruokia täynnä oleva ja esteettisesti kaunis kokkikirja Vegaanin keittiössä (+ blogi). Sieltä on nämäkin suussa sulavat suklaakeksit taidottu! Seuraavaksi haluan valmistaa hyvää tofua!

Vegaanisuuteen enemmän perehtyessä huomaa, että aika monen eläinperäisen tuotteen voi korvata kasvisperäisellä. Vegaanit voivat siis syödä todella monipuolisesti ja todella herkullisia ruokia. Eikä vain niitä ituja kuten monesti luullaan..

Syksyn mittaan olen testaillut sopivia kasvispohjaisia maitoja, koska en pysty juomaan "normimaitoa" ja laktoosittoman maidon juominen tuntuu taas jo vähän hölmöltä (mitä se oikeastaan edes on?). Mielestäni parhain on ollut Alpron original soijamaito, ja myös Alpron soijakermat ruoanlaittoon toimivat hyvin. Maitoa käytän vain kahviin ja soijamaito on siihen aivan täydellistä, kahvi maistuu ihanan pehmeältä ja vaniljaiselta. 

Vegaaniruokaa miettiessä itsellä suurin kompastuskivi on varmasti juusto ja kala. Onhan olemassa toki vegaanisia juustoja ja niitä haluaisin mielenkiinnosta maistaakin. Kala taas, se on niin hyvää! Ostopäätöksillä voi onneksi kuitenkin vaikuttaa myös niin, että pyrin ostamaan vain kestävästi kalastettua kalaa. Siinä auttaa mm. WWF:n kalaopas. Lisäksi suosin myös luomua ja lähiruokaa mahdollisuuksien mukaan.

Moni miettii, että miksi pitäisi syödä vegaaniruokaa? Siihen on monia syitä. Takana voi olla eettiset syyt, eläinten hyvinvointi ja oikeudet. Osalla taas painaa kasvisruoan terveelliset vaikutukset. Monella on syynä myös ympäristövaikutukset; eläintuotanto aiheuttaa huomattavasti enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin kasvinviljely, mikä vaikuttaa osaltaan ilmastonmuutokseen. Eläintuotannossa muokataan alkuperäistä luontoa ja vähennetään luonnon monimuotoisuutta kun tarvitaan lisää laidun- ja rehualaa ja samalla viedään maa-alaa muulta ruoan tuotannolta kun viljelläänkin rehua eikä ihmisille suoraa ravintoa, yhden lihakilon tuottamiseen tarvitaan noin kymmenen kiloa kasvirehua. Naudanlihan tuotannolla on suurimmat ilmastovaikutukset, mutta seuraavana tuleekin juusto! Tehomaanviljelyllä on muitakin vaikutuksia ympäristöön, se mm. rehevöittää vesistöjä kun ravinteita valuu pelloilta vesiin.

Itse kun lopetin lihan syömisen pari vuotta sitten, oli syynäni se että lihan tehotuotanto ahdisti. Se oli ahdistanut jo pitkään ja lopulta tein päätöksen. Tämän takia saatan syödä välillä "pakon edessä" kotimaista luomujauhelihaa.  Tämän periaatteen mukaan ajattelin aluksi, että voin syödä luomulihaa ja riistaa, mutta enää minua ei tee niitä juurikaan mieli! Ja nykyään olen alkanut miettimään myös yhä enemmän niitä ruoantuotannon haitallisia ympäristövaikutuksia.

En ole siis täydellinen "kasvissyöjä" enkä mitenkään fanaattinen sen suhteen. Tuntuu kuitenkin, että olen ikään kuin huomaamatta koko ajan vain enemmän ja enemmän suuntaamassa kohti kasvisperäistä ruokavaliota. Ja se tuntuu hyvältä.

Nämä keksit maistuivat kaikille, oi mitä herkkua!

Miten te suhtaudutte kasvis- ja vegaaniruokaan?


p.s. kirjoitus ei ole blogiyhteistyötä

Lampuilla on väliä

Tänäkin vuonna meneillään oleva viikko, nro 41, on omistettu energialle ja sen säästämiselle à la Motiva.

Energiaa voi säästää kuka tahansa: me tavalliset tallaajat, yritykset, julkiset toimijat.. Sen voi tehdä kotona, töissä, koulussa, harrastuksissa. Missä ikinä liikkuukaan.

Kun säästää energiaa, säästyy rahaa ja luontoa.

Suomessa energiaa saadaan 23% öljystä (erityisesti liikenteeseen), 19 % ydinvoimasta, 11 % kivihiilestä, 9 % maakaasusta, ja 30 % uusiutuvista energianlähteistä (luvut vuodelta 2013, Tilastokeskus).

Fossiiliset polttoaineet (öljy, kivihiili, maakaasu) eivät uusiudu. Turve uusiutuu hyvin hitaasti. Ne ovat syntyneet satoja miljoonia vuosia sitten eliöiden fossilisoituessa. Niitä poltettaessa vapautuu ilmaan runsaasti hiilidioksidia, joka voimistaa ilmaston lämpenemistä. Ilmaan vapautuu myös muita haitallisia päästöjä.

Uusiutuvat polttoaineet (esim. puu, tuuli, vesi, aurinko, biokaasu) nimensä mukaisesti uusiutuvat (kuten puu) tai sitä saadaan lähestulkoon jatkuvasti (tuuli, aurinko). Uusiutuvan energian käyttö ei tuota päästöjä ollenkaan tai hyvin vähän.

Energiatehokkuutta ja uusiutuvien polttoaineiden käyttöä halutaan lisätä EU-tasolla. Suomen tavoite on tuottaa uusiutuvaa energiaa 38 % vuoteen 2020 mennessä. Se tarkoittaisi mm. aurinkoenergian, tuulivoiman ja biokaasun lisäämistä. Kehitystä tapahtuu koko ajan. Esimerkiksi Helsingin Energia on rakentamassa Suomen suurinta aurinkovoimalaa, josta voi ostaa käyttöönsä oman aurinkopaneelin!

Kotona energiaa kuluu eniten lämmitykseen ja ilmastointiin. Sitä kuluu myös käyttösähköön (esim. hella, tietokone, pesukone, valaistus) ja käyttöveden lämmitykseen.

Energiaa voi säästää kotona helposti, pienillä jutuilla.

Vaihtaa lamput LED-lamppuihin* (suosittelen, kuluttaa energiaa yli 80 % vähemmäin kuin hehkulamppu ja kestää vuosikausia, on tehokkain lamppu verrattuna hehku-, halogeeni- ja energiansäästölamppuun), vaihtaa sähkösopimus uusiutuvaan ekosähköön, sammuttaa turhaan päällä olevat lamput ja koneet, pestä täysiä koneita, välttää pitkiä suihkuja, sulattaa jääkaappi ja pakastin 2 x vuodessa, sammuttaa laitteet valmiustilasta (jatkojohto, jossa katkaisin hyvä), laskea sisälämpötilaa, käyttää julkista liikennettä, ajaa autolla taloudellisesti, valistaa läheisiä ja muita kanssaihmisiä (koska pienistä puroista kasvaa suuri joki..).
*hyviä tarjouksia on välillä Clas Ohlsonilla ja Ikeassa.

Lämmitysmuodon valinnalla on iso merkitys, koska suurin osa kodin energiasta kuluu lämmitykseen. Kerrostalossa siihen ei usein voi paljon vaikuttaa, mutta pientaloissa sitäkin enemmän. Vaihtoehtoja ja vinkkejä löytyy mm. täällä. 

Miten muuten voisi säästää energiaa? Vinkkejä?

p.s. Nyt pitää mennä sammuttamaan tuo eteisen lamppu, ihan turhaan päällä!