Zero waste -elämää?

Sosiaalisessa mediassa on pyörinyt juttu 23-vuotiaasta nykkiläisestä nuoresta naisesta Lauren Singeristä, joka kertoo elävänsä 'roskatonta elämää'. Hän aloitti elämänmuutoksen kolme vuotta sitten. Omien sanojensa mukaan muutos ei tapahtunut yhdessä yössä vaan vei rutkasti aikaa ja tahtoa.

Mitä tarkoittaa ”Zero waste –elämä”? Tämän nykkiläisen naisen elämässä sitä, että ei osta paketissa olevia tuotteita. Ostaa pesuaineet ja muut täyttötuotteet kotoa tuotuihin omiin kestopurkkeihin. Ostaa vain käytettyjä vaatteita. Tekee itse tuotteet, joita ei saa täyttöpalveluina (esim. hammastahna, hygieniatuotteet). Myymällä tai antamalla kaikki turhat tavarat ja vaatteet pois. Tietysti myös kieltäytymällä kaikista ylimääräisestä, kuten esimerkiksi coctailtikuista drinkeissä, muovikasseista, kuiteista..

Kuulostaa fiksulta ja ihailtavalta. Itse asiassa moneen noihin asioihin ei kovin suurta eforttia tarvita, ja 'Zero waste' -elämään voisi helposti pyrkiä siis kuka tahansa. Jopa kokonainen perhe, kuten Zero waste home -blogista voi todeta. Hammastahnojen ja muiden hygieniatuotteiden tekeminen kuulostaa hieman haasteellisemmalta. Mutta näköjään sekään ei ole mahdotonta. Täytyykin tutustua aiheeseen tarkemmin!

Mutta esimerkiksi tällä hetkellä Suomessa pesuaineiden täyttö omaan astiaan ei ole mahdollista, sillä Tukes kielsi tämän palvelun elokuussa mm. Ruohonjuuren ja Ekolon kaupoista. Syynä kieltoon oli pesuaineiden pakkausmerkintöjä koskeva EU-asetus, jonka mukaan pakkauksessa pitää lukea tuotteen nimi ja sisältö. Tukesin mukaan täyttöpalveluna pesuaineita myytäessä ei voida varmistaa, että asiakas on tietoinen pesuaineen pakkausmerkinnöistä. Tuntuu vähän saivartelulta, kyseessähän kun on siis biohajoavat pesuaineet, eivätkä mitkään kemikaalimyrkyt.

Berliinissä avattiin syksyllä Saksan ensimmäinen pakkaukseton supermarket ”Original Unverpackt”, jolla ei ole ollut mitään ongelmia pesuaineiden täyttöpalvelun kanssa. Saksassa tulkitaan siis asetusta hieman erilailla, aika paljon rennommin.

Roskan ja tavaran määrän vähentämisen sanotaan tuovan lisää onnea. Sen lisäksi tämä nainen sanoo syövänsä terveellisemmin kokkaamalla omat ruokansa mm. sesonki- ja luomutuotteista (irtotuotteita); säästävänsä rahaa vähentämällä kulutusta, ostamalla käytettyä ja suunnitelmallisia ostoslistoja tekemällä; ja kaiken tämän ansiosta elävänsä täyteläisempää ja laadukkaampaa elämää.

Mielestäni pyrkimisen arvoinen elämäntapa!

Roskaa syntyy uskomattoman paljon joka päivä, aloittaen omasta kodista. Aloin kuitenkin pohtimaan, että voiko todella elää niin ettei tuota yhtään roskaa. Ei se voi olla mahdollista! Vai onko? Tietenkin jos tähän elämäntapaan lasketaan kierrättäminen niin asia hieman helpottuu. Sillä oikeastaan kierrätysmateriaalihan ei ole roskaa vaan raaka-ainetta. 

Voin silti jo valitettavasti heti todeta, että Zero waste -elämä ei kyllä onnistu meiltä. Että ei tulisi yhtään kierrätyskelvotonta roskaa tästä taloudesta, sekajätettä. Vaikka kierrätämmekin kaikki mahdollinen ja pyrimme koko ajan vähentämään roskan määrää. 

Miten roskan määrää voisi sitten vähentää? Aika monella tavalla. Esimerkiksi vähentämällä kertakäyttöisten astioiden ja tavaroiden käyttöä, ja käyttämällä sen sijaan vaikkapa mukana kulkevaa kestokahvikuppia ja -juomapulloa. Ostamalla hedelmät ja vihannekset kestokasseihin valmiiden pakettien ja irtopussien sijaan. Ostamalla irtotuotteita vaikkapa kauppahallista tai Punnitse ja säästä -tyyppisistä kaupoista. Välttämällä valmisruokia ja tekemällä mieluummin itse ruokaa, hilloja ja sun muita. Ostamalla muovipurnukoiden sijaan palasaippuaa ja –shampoota. Korjauttamalla rikki menneet tavarat ja vaatteet. Tai vain yksinkertaisesti ostamalla vähemmän.

Mahdollisuuksia on vaikka millä mitalla. Miten teillä vähennetään jätteen määrää?