26. marraskuuta 2014

Herkullinen soijabolognese

Kasvisruokakokeiluni jatkuu. Edellisellä kerralla tein onnistuneen punajuurikeiton.

Tällä kertaa toivoin löytäväni hyvän reseptin soijarouhekastikkeelle. En ole vielä aiemmin onnistunut tekemään oikeasti hyvää soijarouheruokaa, sellaista joka kelpaisi myös lapsillemme ja skeptiselle liha-miehelleni.

"The mission impossible" tyssäsi heti, sillä löysin täydellisen reseptin Chocochili -blogin resepteistä. On muuten äärimmäisen herkullisen kuuloisia muitakin reseptejä tuolla sivulla! Olen jo jonkin aikaa kuolannut blogin ruokia, ja himoinnut blogin kirjoittajan uutta keittokirjaa. Aion siis ehdottomasti kokeilla noita muitakin reseptejä. Ja sen kirjan taidankin muuten ostaa itselleni joululahjaksi!


No, miten kävi vaativan tuomariston edessä?

Lapset söivät iloisin mielin, eivätkä huomanneet mitään eroa jauhelihabologneseen. Liha-mieskin söi oikein kaksi annosta kun oli niin maukasta! Kommentoi se kuitenkin, että ei tainnut olla lihaa tässä ruoassa. Kaikille siis kelpasi erinomaisesti ja tästä ruosta tuli kyllä meidän yksi vakioruoka. Jes!

Blogin reseptit on vegaaneja mutta ei tullut meidän ruoasta kuitenkaan ihan vegaani, sillä himojuustoihmisen oli pakko sipaista päälle vielä vähän parmesaania.

Resepti löytyy täältä. Suosittelen!

Löytyykö teiltä hyviä soijarouhereseptejä? Otan kiitollisena vastaan :)

22. marraskuuta 2014

Askarrellen

Lauantai-iltana askarreltiin. No sitä joulukalenteria!


Tänä vuonna ei osteta kaupan kalentereita vaan tehdään itse. Nyt toistamiseen se tehdään tulitikkuaskeista, ne kun on niin jännä sitten aamulla unenpöppörössä avata. Aiempi kalenteri, jonka tein ehkä neljä vuotta sitten, on jo joutunut hävitykseen.

Tällä kertaa tehdään niin hieno, että voidaan käyttää sitä useampina vuosina. Päällystetään tulitikkuaskit käytetyillä lahjapapereilla, vanhojen kalentereiden kuvilla, tapettien palasilla, piirustuksilla, kaikella mitä nyt sattuu löytymään. Vielä en tiedä miten me tämä askihässäkkä hienosti kootaan, mutta eiköhän me jotain keksitä. Ja sitten pitää taikoa vielä näihin askeihin ne yllätyksetkin!



Millaisia joulukalentereita teillä tehdään?

21. marraskuuta 2014

Deitit Tampereella

Saimme viettää marraskuun alussa viikonlopun kaksistaan mieheni kanssa iki-ihanalla Tampereella. Oli sattumoisin pyhäinpäivä, mutta sehän sopi sillä halusimme vain käveleskellä kauniissa tehdasmiljöössä, ihailla vanhoja taloja, vierailla museoissa, käydä kahvittelemassa ja oikein kunnolla syömässä. Sattuipa kohdalle vielä kaunis aurinkoinen päivä!

On se uskomattoman ihana tunne kun voi yhdessä rauhassa jutella, suunnitella tulevaisuutta ja haaveilla, eikä kukaan tule keskeyttämään tai haluamaan jotakin. Saa toisen sataprosenttisen huomion. Ollaan taas vain me.

Tampere on melko tuttu paikka minulle, vietin siellä aina hauskoja opiskeluaikojen viikonloppuja ystävieni kanssa. Silloin ei tullut niin huomioitua sitä kuinka kaunis Tampereen keskusta onkaan.

Mutta tällä kertaa ihastelimme sitä!


Museokierroksen teimme käymällä katsomassa Tammerkosken rannalla sijaitsevan Museokeskus Vapriikin näyttelyt. Ja niitähän riitti, olisiko ollut 14 näyttelyä. Kaikki äärimmäisen mielenkiintoisia! Lippu maksoi vain 10 euroa.


Kävimme myös historiallisella Finlaysonin tehdasalueella sijaitsevassa ilmaisessa Työväenmuseossa Werstaassa. Ihan hitti! Siellä erityisesti mieleeni olivat Tekstiiliteollisuusmuseo ja Kallis halpatuonti -näyttely. Sekä harmoni (pakko saada piano!). Kaiken kaikkiaan koko museo oli kyllä käymisen arvoinen.


Vanhoja taloja ja miljöitä rakastavan unelmakahvila löytyi Finlaysonin alueelta 1800-luvulla rakennetulta Tallipihaltalta. Hurmaavan kahvilan lisäksi siellä on söpö pikku putiikki. Olen ollut kerran aiemmin täällä Tallipihan pihapiirissä kesätapahtumassa ja ihastuin jo silloin syvästi paikkaan. Kannattaa käydä!


Sunnuntaina suuntasimme vielä kirppiksille, mm. jättimäiselle Radiokirppikselle. Löydöt jäi kyllä tällä kertaa tekemättä.. Mutta ehkä hyvä niin!

Näkemättä jäi vielä Amurin työläismuseokortteli, koska se oli suljettu näin talviaikaan. Ja maistamatta Pyynikin tornin munkit. No, jäipähän jotain ensi kerrallekin!

Onko teillä suosikkipaikkoja Tampereella? Missä kannattaisi ehdottomasti käydä?


7. marraskuuta 2014

Keittoa omista punajuurista!

Minuun on iskenyt kumma kokkausinto. Se on vähän epätavallista, koska meidän perheessä kokkailusta vastaa pääasiassa mieheni :) Mieheni vaan tekee aika usein liharuokia, ja koska olen nykyään enemmän ja enemmän kasvissyöjä niin minun on keksittävä omat herkkuni. Samalla tietenkin toivon löytäväni lisää 'koko perheen kasvisruokia'.

Tällä kertaa tein punajuurikeittoa. Keitosta tuli todella hyvää! Kaiken kruunasi fetajuustokerma. Se on ihan must! Lapsetkin tykkäsivät, mikä on suuri onnistumisen osoitus.

Makua paransi selvästi myös se, että keiton punajuuret olivat meidän omalta kaupunkiviljelypalstalta!


Punajuurikeiton tein Yhteishyvän reseptillä:

4 annosta

400 g punajuuria
3 kpl perunaa (200g)
1 kpl sipuli
2 rkl voita tai öljyä
1 l vettä
2 kpl kasvisliemikuutiota (laitoin vain yhden)
1 - 2 rkl viinietikkaa tai sitruunamehua
1 tl suolaa
1 tl timjamia
0,2 tl rouhittua mustapippuria
0,5 prk ranskankermaa (à 150 g)
Fetajuustokerma
100 g fetajuustoa
0,5 prk ranskankermaa (à 150 g)
1 kpl pieni valkosipulinkynsi
ripaus rouhittua mustapippuria

Ohjeet
Kuori ja pilko punajuuret ja perunat. Kuori ja hienonna sipuli. Kuumenna rasva kattilassa ja kuullota sipulit. Lisää punajuuret ja perunat ja anna niiden pehmitä hetken. Lisää vesi, liemikuutiot ja viinietikka tai sitruunamehu. Keitä miedolla lämmöllä kannen alla noin 30 minuuttia tai kunnes punajuuret ovat pehmeitä. Mausta keitto ja lisää joukkoon ranskankerma. Soseuta sauvasekoittimella. Hienonna fetajuusto haarukalla. Sekoita joukkoon ranskankerma ja mausta murskatulla valkosipulilla ja ripauksella pippuria. Tarjoa fetajuustokermaa keiton kanssa.